Metsämörri

Lapset tarvitsevat luontoa

Aikaisemmin lapset elivät lähempänä luontoa. Asuttiin maalla tai lähiössä, josta oli lyhyt matka metsään. Heille metsä ja niitty olivat luonnollisia leikkipaikkoja. Lapset osallistuivat myös marjojen ja sienien keruuseen, perunan nostoon, kasvimaan kitkemiseen. He oppivat selviytymään luonnossa. Lapset näkivät ja kokivat paljon sellaista, josta nykypäivän lapset jäävät paitsi.

Tänä päivänä lasten arki näyttää toisenlaiselta. Yhä useammat asuvat kerrostaloissa ja leikkivät valmiiksi tehdyillä leikkipaikoilla, toisinaan pelkillä asfalttipihoilla. Koulu- ja päivähoito-matkat kuljetaan autokyydillä. Tiheästi asuttujen alueiden lapset pääsevät harvoin tutustumaan päivittäin luonnon ihmeisiin. Yhä harvemmin lapsemme voivat vapaasti liikkua ja leikkiä luonnossa.

METSÄMÖRRI-Luonnon kunnioittamisen vertauskuva

Metsämörri elää metsässä ja on eläinten ja lasten ystävä. Metsämörri on leikki- ja satuhahmo, joka voi puhua eläinten kanssa, ja voi siksi kertoa lapsille kaikesta metsässä tapahtuvasta. Hän opettaa lapsia kohtelemaan varoen kaikkea elollista, jottei luontoa roskattaisi ja jotta eläimet viihtyisivät luonnossa.

Metsämörrihahmo voi olla Mörriksi puettu ihminen, joka kohtaa lapset metsässä. Lapset voivat myös kohdata Metsämörrin käsinukkena. Lapset oppivat tuntemaan Metsämörrin ja hänen ystävänsä Tunturi-Tiinan ja Lohi-Valtterin sekä Novan myös kirjoista.

Hoi kolikok!, sanoo Metsämörri

Joskus Mörri tulee tervehtimään lapsia, kun nämä leikkivät metsässä. Usein Mörri ilmoittaa etukäteen tulostaan salaisilla merkeillä tai kirjeellä, jonka hän on piilottanut lasten leikkipaikalle metsään. Lapset ovat valmiita järjestämään Mörrille yllätyksiä. Mörri voi saada lapsilta pihlajanmarjoista tehdyn kaulanauhan tai piirrustuksen. Vierailua odotetaan kovasti. Mörri tulee leikkimään, laulamaan ja kertomaan kasveista ja eläimistä. Lapset näyttävät Mörrille kaikkea mitä ovat metsästä löytäneet.

Metsämörrillä on sanoma: Huolehdi luonnosta! ”Yhtään roskaa heitä en, luontoa näin suojelen”, opettaa Mörri lapsia.

Metsämörri kutsuu seikkailuun

Mörriin liittyvien mielikuvitusleikkien avulla aikuisten on helppo tehdä metsästä ja luonnosta jännittävä seikkailu pienille lapsille. Metsämörri on käsinkosketeltava symboli luonnon keskellä kasvaneesta olennosta. Mörri pitää kaikesta elollisesta ja osaa lukea luontoa kuin kirjaa. Metsässä on salaisia paikkoja ja näkymättömiä voimia. Metsässä on piilopaikkoja, salaperäisiä ääniä ja jännittäviä tuoksuja. Metsässä on mystiikkaa, joka ei aina ole niin ilmeistä ja helposti löydettävissä. Kaiken tämän Mörri haluaa jakaa lapsille.

Mielikuvitus ja intuitio kuuluvat yhteen. Mielikuvitusta voidaan kehittää rajattomasti. Mitä enemmän mielikuvitusta kehitämme, sitä enemmän kehittyvät aistit, jotka rikastavat luonnon elämyksiämme. Mörrin elämä luonnossa voi synnyttää monia mielikuvituksellisia ja opettavaisia keskusteluja lapsen ja aikuisen välille.

Luonto on lapsista jännittävää tänäkin päivänä

Lapset kiipeilevät, ryömivät ja seikkailevat aavistamatta lainkaan tekevänsä jotain todella tärkeää. He harjoittavat kehoaan – lihaksia, sydäntä ja varsinkin aivoja. Luontoa parempaa paikkaa liikunnan harjoittamiseen ja tietojen hankkimiseen ei ole olemassakaan. Siellä on jännittävä kaatunut puu, josta voi tulla avaruusraketti. Siellä on suuri kivi, jonka alla asuu lohikäärme. Lapsen mielikuvitus on rajaton ja luonto antaa sille virikkeitä.

Historiaa

Metsämörrikoulu syntyi Ruotsissa vuonna 1957. Idean ja toiminnan kehittäjänä oli Gösta Frohm. Tämä voimakastahtoinen mies oli huolestunut ruotsalaisten puutteellisista ulkoilutottumuksista. Kaupungistuminen oli ollut voimakasta. Lasten leikkipaikkoina olivat useimmiten pihat, kadut ja parkkipaikat. Gösta Frohm halusi viedä lapset ulos metsiin, kallioille ja veden äärelle ja tämä tuli tehdä lapsen mielenkiintoa ja mielikuvitusta herättävällä tavalla. Niinpä hän loi satuhahmon, jota alettiin kutsua metsämörriksi. Nykyisin
n. 40 000 lasta käy vuosittain Ruotsissa Metsämörrikoulun. Toiminta tapahtuu koko maan kattavan Friluftsfrämjandet-järjestön alaisuudessa.

Metsämörritoiminta Suomessa

Suomeen Metsämörritoiminta tuli Ruotsista 1980-luvun vaihteessa ensin ruotsinkielisenä Kauniaisiin ja myöhemmin suomenkielisenä. Vuonna 1992 Suomen Latu solmi ruotsalaisen Friluftsfrämjandet-ulkoilujärjestön kanssa yhteistyösopimuksen metsämörritoiminnan kehittämisestä Suomessa. Metsämörrikouluja toimii useissa Suomen Ladun paikallisyhdistyksissä ja Suomen Latu järjestää ohjaaja- ja kouluttajakoulutusta.

Myttyset: 3-4v.
Metsämörrit: 5-6-v.

Vapaa-aikana

Paikallisyhdistykset järjestävät Metsämörrikouluja vapaa-aikanaan ja ohjaajina toimivat vapaaehtoiset Suomen Latu ry:n jäsenet, jotka järjestö on kouluttanut. Ohjaajat kokoavat metsämörriryhmänsä asuinalueensa lähistölle ja pysyttäytyvät lähimmässä puistossa tai metsässä.

Päiväkodeissa

Metsämörrikoulua järjestetään myös päiväkodeissa. Sielläkin Suomen Latu ry:n kouluttama henkilökunta toimii ohjaajana työaikanaan. Metsämörriryhmässä ovat lapset, jotka kuuluvat henkilökunnan vakinaiseen päivähoitoryhmään.

Metsämörrikoulun toiminta

Metsämörritoiminnan perimmäinen päämäärä on saada lapset kiintymään luontoon omien kokemusten, elämysten ja aistien avulla. Näin ilon, riemun ja yhteenkuuluvuuden kautta lapset saavat kosketuksen luontoon. Lasten kiintyessä omiin lähialueisiinsa, he suojelevat sitä myös aikuisena.

5-7 –vuotiaat lapset kokoontuvat metsämörrikouluun syksyisin ja keväisin 6-10 viikon aikana seuraten vuodenaikojen vaihtelua leikkien, laulujen ja satujen lomassa. Lapset oppivat olemaan luonnossa ja viihtymään siellä.

Yksikään tutkija ei ole puoliksikaan niin utelias kuin lapsi. Uteliaisuus on kuin alkuvoima lapsessa. Kaikkea pitää tutkia ja jäsennellä niin pitkälle kuin kyvyt riittävät. Luonto on jokaiselle lapselle verraton laboratorio. Kaikentasoisia materiaaleja löytyy, kivenkovia ja höyhenenpehmeitä. Kaikenlaisia elämänmuotoja löytyy. Kokemalla kaikilla aisteilla; keräämällä, vertaamalla ja lajittelemalla, lapsi laajentaa käsitteitään erilaisista luonnosta löytyvistä asioista. Kannustamalla lasta omaan havainnointiin harjoitetaan lapsen huomiokykyä luonnossa liikuttaessa. Erilaiset kasvit ja eläimet löytävät oman paikkansa metsässä.

Ulkoilua joka säällä

Lapset eivät opi asioita vain luonnosta, vaan he oppivat myös viihtymään ja osoittamaan huomaavaisuutta. Viihtymiseen kuuluvat ulkoilutiedot, eli miten pukeudutaan, jotta pysytään kuivana ja lämpimänä, samoin kuinka eväsreppu pakataan. Miten varusteista huolehditaan, vaikkei niitä pienellä paljoa olisikaan. Metsän ja maaperän elämän kokeminen suo lapsille yhteyden alkuperäiseen luontoon. Ulkoilu joka säällä vuoden ympäri antaa lapsille elämyksiä ja seikkailuja, joista syntyy unohtumattomia, koko loppuelämän säilyviä muistoja. Ulkoilu asettaa lapsille vaatimuksia ja antaa vastuuntuntoa sekä itseluottamusta.

Metsämörrikoulussa oppii

  • Kunnioittamaan luontoa

  • Yhteistyötä

  • Hallitsemaan kehonsa

  • Pakkaamaan oman reppunsa

  • Huolehtimaan tavaroistaan

  • Leikkimään luonnossa

  • Viihtymään joka säällä

  • Seikkailemaan turvallisesti

Lähde: www.suomenlatu.fi